Hauki kuuluu nimensä mukaan haukien heimoon Esocidae. Hauki on petokala, jonka suu on täynnä teräviä hampaita. Hilpeällä Hauella ei puolestaan ole sarvia, ei hampaita.
Hauki kuuluu maantieteellisesti laajimmalle levinneisiin kaloihin. Se uiskentelee suojaisilla rannoilla ja matalikoilla niin meressä kuin järvissäkin. Hilpeä Hauki on kuitenkin asettunut pysyvästi Kallion Vaasankadulle.

Kutuaika on keväällä heti jäidenlähdön jälkeen, ja paras pyyntiaika on lokakuusta toukokuulle. Hilpeän Hauen kutuaika on tasaisesti ympäri vuoden. Haukea pyydetään verkoilla ja rysillä. Hauki on myös vapakalastajien yleisin kalasaalis. Hilpeässä Hauessa on tavattu myös vapakalastajia, joiden yleisin saalis on tuoppi, 0,5 l.
Hauki on vähärasvainen kala, jonka maku on mieto ja muista kaloista selkeästi erottuva. Se on melko ruotoinen kala, mutta kun sen paloittelee oikein, ruotojen poistaminen kypsästä kalasta on helppoa.

Haukea on myynnissä kokonaisina kaloina, fileinä, paloiteltuna ja kyljyksinä. Monien mielestä kevään paras sesonkiruoka on joko paloina tai fileinä paistettu hauki.

Hilpeä Hauki

Ei yleistä alamittaa eikä rauhoitusaikoja. Suurin Keurusselältä saatu hauki on painanut peräti 24 kg! Suurin hauki on kuitenkin Kalliossa elävä Hilpeä Hauki, jossa on mukavasti asiakaspaikkoja, 20 hengen kabinetti sekä kesäaikaan pieni mutta kuuma terassi.

Hauki on helppo tunnistaa ulkonäöstään. Sen ruumis on pitkänsolakka, sivuilta hiukan litteä. Samoin kuono on pitkä ja litteä. Se on petokala, jonka ravintona normaalisti ovat toiset kalat, jopa lajikumppanitkin. Hauki on meillä varsin yleinen sekä sisävesissä että rannikkoalueilla. Voimakkaimmat kannat esiintyvät tavallisesti rehevissä merenlahdissa ja järvissä. Hilpeän Hauen esiintymisalue rajoittuu Vaasankadulle, eikä lajitovereiden syömisestä ole tehty havaintoja.

Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5-10 painoyksikköä kasvaakseen itse yhden painoyksikön. Suurilla hauilla suhde muuttuu siten, että mitä suurempi kala sen enemmän se tarvitsee ravintoa. Suurilla hauilla tämä suhde voi olla jopa 30:1 eli kasvaakseen kilon se tarvitsee kolmekymmentä kiloa ravintokalaa. Hilpeän Hauen asiakaskannassa suhde on suurin piirtein sama – oluen kulutus on suoraan vertailukelpoinen asiakkaan kokoon nähden.

Hauki kutee keväällä, Etelä-Suomessa kutu saattaa alkaa jo huhtikuussa, Lapin järvissä ja ulkosaaristossa vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Kutu tapahtuu tavallisesti runsaskasvustoisilla tulvarannoilla ja saaristossa rakkoleväkasvustoissa. Hilpeän Hauen kutuaika jaottuu siis tasaisesti ympäri vuoden. Havaittavissa on kuitenkin selkeästi vilkkaampaa liikettä keväisin sekä pikkujouluaikaan.