Kiiski kuuluu ahvenkalojen heimoon (Percidae). Kiiskeä ei juuri arvosteta – lukuun ottamatta Vastarannan Kiiskeä. Kiisken erottaa helposti muista kalalajeista. Sillä on iso pää, se on piikikäs ja hieman limainen. Lisäksi kiisken selkäevät ovat kasvaneet yhteen. Vastarannan Kiiski on tavallista Kiiskeä huomattavasti sympaattisempi. Eikä siellä ole kasvanut yhteen kuin hyvä henki. Tämän voi havaita kanta-asiakkaiden ja muiden asiakkaiden hyvästä yhteishengestä.

Vastarannan kiiski

Kiisken pituus on 8-15 cm, lukuun ottamatta Vastarannan Kiiskeä – joka nimensä mukaisesti poikkeaa huomattavasti tavallisesta Kiiskestä. Kiiski suosii kirkkaita vesiä, joissa on savi- kivikko- tai hiekkapohja. Vastarannan Kiiski puolestaan suosii Etu-Töölöä ja sen voi parhaiten havaita Runeberginkadun ja Ilmarinkadun kulmassa klo 12-02, perjantaisin ja lauantaisin aina klo 03 asti. Kiiski oleskelee päivisin melkein liikkumatta pohjassa jonkin suojassa, liikkuu iltaisin ravinnon haussa. Vastarannan Kiiski on koko aukioloaikansa täynnä eloa.

Kiiski syö hyönteistoukkia ja pohjaäyriäisiä sekä toisten kalojen mätiä. Se kutee huhti-toukokuussa heti jäiden lähdettyä 3-6 metrin syvyydessä. Vastarannan Kiisken ravinto koostuu oluesta, siideristä sekä pienestä naposteltavasta, kuten toasteista ja nachoista.

Kiiski viihtyy hämärässä useimmiten pohjan tuntumassa. Kiiski pitää hieman rehevöityneistä vesistä. Kiiskeä esiintyy melkein kaikentyyppisissä vesissä. Eli se ei välitä veden laadusta. Vastarannan Kiiskelle on erityisen tärkeää oluen laatu – sitä onkin saatavana useita eri merkkejä. Päivisin kiiski hakeutuu kivien väliin suojaan. Yöllä taasen se ui pohjalla ravinnon haussa. Vastarannan Kiiski on virkeänä päivästä aina yömyöhään asti.

Kiiskeä tulee melkein koko maastamme. Vastarannan Kiiskeä tavataan vain Töölössä. Ahvenen tapaan kiiski on parvikala. Vastarannan Kiiskessä asiakkaita esiintyy usein parvina.

Suomen suurin kiiski tarttui kalastajan haaviin Nurmossa vuonna 1985. Se painoi 305 grammaa. Vastarannan Kiiskeä ei ole punnitt.